Turahad nuuts geed baih um baihgui!

Image

Sain baitsgaan uu ohiduudaa!

 

Ta nart ene udriin mendiig hurgie! Mongold yamarshuuhan odor boljiin? Saihan huvaaltsaarai, medmeer l baina shuu.

 

Nadad suuliin ued bur ih message ireed ehelseen. Bur namaig untaj baihad utas ding ding geed charlachiin hehehe.. tehdee ih uramtai baisan. Ohiduud hurdan daraa daraahaa bichij ehleechee, hurdlaachee geed yoooe bi bur end sandarchihlaa…za za toglosiin (happy).

 

Yag odoo fitness yavj ircheed , neg sandwich idchiheed coffee shopt orj irchihsen alsiig haraad suujiin. Bi ta nart zoriulaad ooriin gesen Facebook group neechihsen shuu yagaad geheer oor group-eer damjuulahaar dandaa udaad umuu, adminaar n damjuult postlood baina. Ner n “ Tamiraahan “. Please join J

Za teheer medeej ihenh ohiduudiin asuuj baigaa zuil n yaj turah ve l gesen baina.

 

Bi neg zuiliig helehed turah bol medeej tiim amar zuil bish shuu. Ih setgeliin tenhee , sahilga bat shaardah ajil. Uyn turuund bi ter turaadag em, mes zasal, hooloo soih, zovhon us uuj amidarah interd bol itgedeggui shuu. Teren shig hudlaa um haana ch baihgui. Yag saihan bietei bolj ter biee udaan hugatsaagaar hadgalya gevel chinii ooriin chini l charmailt heregtei. Ter turaadag umnuud chini shal hudlaa, turaachaad butsaad targaluulchihdag um. Bi ch medne, mania ger buliinhen ch bas medne. Er n tegej ooriigo alj yadiin? Natural argaar biee avch yavah shig saihan um haana ch baihgui!!!!!

Onoodor neg asuult bailaa, hooloo zov idej ehlehuu esvel fitnessd yavj ehlehuu gesen baina. Ter 2 iig chini zaaval urd hoino n oruulaad yahavdee. Yagaad zereg ehelj bolohgui gej?

  • Dasgal hii

Bi ta nart nadad uy noloolsniig helye. Bi medeej dasgal hiij ehelsen hooloo ch zov idej ehelsen. Gehdee amar baigaagui.  Ta nart gehdee neg iim setgegdel tordoguu? Dasgal hiisniihee daraa za baiz oligtoihon shig tejeeltei um idchih umsan gesen setgel? Tegenguut gertee orood irenguut aaviin chini esvel eejiin chini hiisen tsuivan baijiidag? Haha Yooe , tiim zuiluud mash ih garna geed boddoo? Bi ochnoon budilsoon. Nogoo um uzeegui umshig iddeg baisnaa helj baisan te? Yalanguya unegui umand nugasgui? Tegee l mashindchihdag bailaa.

Uy heleh geed baina ve geheer, hun bolgonii bie organism oor zarim hun mash ih tevcheertei baina zarim n tevcheerguitej nad shig idej uuna gehdee baina shuu teglee geed amidaral duusahgui. Tegsen ch gesendee dasgalaa hiihee zogsoj bolohgui shuu za?

Hunii bie dasgal hiigeed ireheeree hongordog gej helsen tiimuu? Dasgal hiisnii chini daraa hurtel chinii bodisiin soliltsoo yavagdjil baidiin. Teheer dasgal hiisniihee daraa shuud hooloo idvel ih zohimjtoi yagaad gevel hool chini saihan hurdan shingene.

Neg jishee ogii: Ulaanaa, Nogoonoo 2 hoyuulaa uych hiihgui divan deer odorjingoo ideed zuragt uzeed angaigaad hevtej baina gej bodii. Tehdee Ulaanaa er n baingiin dasgal hiideg harin ter odor l dasgal hiigeegui harin Nogoonoo hezee ch dasgal hiideggui bailaa gej bodyo! Ulaanaa bol targalahgui shuu dee! Yagaad gevel idsen hooliig n bulchin n bieer n taraagaal baij baigaa. Nogoonoo bol tegeel budaa gesen ug. Idsen hool n tarahchgui tegeel baij baigaa. Tegej hunii bied ooh uusdeg um. Za za tegeed point is : Never stop moving!

Minii hamgiin saihan advice uy ve geheer. Ta nart hiih durtai sport baigaa uy ?

Bi jishee n bagaasaa ehleed sags togloj, bujigleh durtai ohin baisan. Tegeed minii hiij ehelsen dasgaluud gevel sags togloson mun Aerbic-d negdsen. Neh tiim goy erchimtei hugjim sonsood dasgal hiih heregtei. Ta nariin huvid oor ch baij bolno. Jishee n: guih, tennis togloh, uuland avirah , bujigleh, alhah, agaariin tennis togloh uy baidiin. Yostoi neg holsoo gartal dor hayaj 30 min zurhniihee tsohiltiig ogsohchih. Oilgosonuu?   

Za tegcheed nogoo 30 minutad n gedesnii, holnii, garnii dasgal inter hiih heregtei.

Jishee n gar deer sunialt, esvel squat or lunges. Ta nar “What is squatting?” geed google deer haigaad uzeerei. Yagaavdee nogoo aimar muuhai jorlon deer suuhgui , agaar deerees hondii ohiduud sheedeg dee teren shig gehdee jorlon n baihgui gesen ug hehehe. Squat ohiduudad mash ih heregtei. Jishee n goy ogzogtei bolii gej bodoj baival squat ondoilgoj ogno. Deerees n mash ih ooh hailuuldag dasgaluudiin neg baigaa um. Oor neg odor dasgal hiij baigaa videogoo tavinaa. Daanch Seattle hotod gantsaaraa baidag bolohoor hajuud camera bariad dagaldaad yavchih hun oldohgui um bugdeeree l zavgui shuu.

Za minii ehnii hesgiig oilgosonuu? Yamar ch baisan dasgal hiih heregtei! hunees bitii icheerei! Garaa l guu, oortoo itgeltei bai. Humuus chamaig mongold shoolj mooluul chi sain bodooroi yagaad gevel chi oortoo heregtei um hiij baigaa ter humuusd hiih um baihgui chamaig yaj guidgeer chini shooglono.

Guih ih hetsuu bol garaad ehnii 10 minut mash hurdan alh, tegeed daraagiin 10min hurdaa ihesgeed ayarhan guij ehel, suuliin 10 min hurdan gui tegeed 5 min hurdan alhaj zurhnii tsohiltiig bagasgana. Ern tegeed hurdan guij baigaad genet zogschihvoo! Bolohgui shuu. Aajuuhan hiigeerei.Guiheesee omno sungalt sain hiigeetei tegehgui bol shormos inter chini tatchihvii!

  • Hooloo zov ideh

Za baiz bodoodhii…. Bi Mongold baihdaa odorjin shonojin Ogoojiin zusmel boov tsaind hiij baigaad  aavtaigaa niilj baigaad idchihdeg bailaa. Za ter bol tegeed aimshig gedgiig medej baigaa tiimuu? (gehdee idmeer l baina J )

Gurilan um idej bolnoo gehdee hemjee haytsgaartai ideh heregtei. Bi hiideg hoolnuudiihaa zurgiig tavij ta nart haruulj bainaa.

Oglood  bi zaaval undaa uuj iddeg yagaad gevel terniig idlee geed targalahgui, odorjingoo hiih zuiltei bolohoor hool chini odoriin tursh shingene. Tegeed udriin und hurtel ulun yavj bas bolohgui , ali boloh ih us uuj, jims inter idej baih heregtei. Mongold baihad odort 3 l idej uudag baisan ter bol ih buruu. Baga bagaar 5 , 6 ch idsen yadiin. Gehdee usaa uuhaa zogsoj bolohgui shuu. Us umuu nogoon tsai hunii bied mash sain. Japan-d baidag humuusiin aris, bie, tsarai n yagaad aimar zaluuhan , gerelteed baidagiig medehuu? Ted nar chini zagas idej, nogood tsai uudag humuus.

Oroin hooliig 6 gaas hoish 8 hoish ideh hereggui  inter gedegt l lav bi itgedeggui. Untahaasaa 3 tsagiin umnu l hooloo idej baihad bolo. Gehdee hooloo idcheed bosoj ayga shanagaa ugaa, usand or, byasalgal inter hii. Bitii hooloo idcheel teed Facebook deer esvel zuragt angaigaad uzeed suuchaarai. Yadaj l hooloo idcheed 15-30 min joohon um hii. Sorry genet uur hodlohjiishd.. J

ZA tegeed oilgosonuu? Mash ih nogoo id, odor n mash hurts hool idchihsen bas l duuren baival oroinii hool ideed yahiin ternii orond tarag uugaad , jims ideed untsan n deer.

  • Noiroo sain av!

Humuus untaj baihdaa turjiideg gevel ta nar itgehuu? Hunii bied mash ih iluudel us baidag um. Ter us chini ta nariig neh ih havantai ch um shig haragduuldag deerees n iluudel jin gesen ug. Tegeed er n dutuu noirtoi serchiiheer neg l ih uurtai hun, udurjinguu yargavanaad baidag medne bizdee? Noir hunii bied mash chuhal. MASH CHUHAL!!!!! Bi untah aimar durtai. Dor hayaj 8 tsag untaj baih heregtei ,noirgui yavaad baival stressd orno tegeed uyn ter dasgal masgal hiih yadarch end tend savj unasaaar baigaad butehgui ! Teheer noiroo AVAARAI!

Ter gerel asaagaad baigaa humuusee, ushigluud uruunuusuu gargana biz.

Bi l lav tsonhoo ongoilgood, hunjiluu tevreed untah ih durtai!

  • Usaa UUUUUUUU!!!!

Us uuh mash chuhaliig yarisan tiimuu? Us turahad mash ih noloolno. Baingiin bieiig chini zailj baidag um chini us. Jishee n odort neg udaa hundreh bas ih chuhal! Za yahav hayaa 2 . Teheer us butsalgagch av, shonodoo savand hiigeed deerees n joohon lemon shahaad tavisanch yahav tegeed ogloo hicheel surguuli, ajildaa yavahdaa avaad yav. Oirhon oirhon uu, bitgii neg dor amisgaagui zalgilchihaarai.

 

Za tegeed iim l 4 um hund turahad ba eruul enh amidarahad ih heregtei dee! Ta nar negch gesen um surch avsan baih gej naidaj baina. Etssiin etsest ta nariin holsoo gargaj hiij buteesen um suuld ih uramtai baidag um shuu. Ter bol gants dasgal ch bish. Surguulid surchaad Diplomoo avsan n deeruu esvel hudaldaj avchaad uy ch medehgui buh umiig ariin haalgadaad amidarsan n deeruu? You guys get the point J Bitii buuj uguurei! Humuusd ooriinhoo uy hiij chadahiig haruulaad og! AJA AJA AMJILT!

 Aldaatai, unshihad hetsuu bichsen bol sorry joohon yarchihlaa. bolzootoi um baigaan :-)

Guitsee! 

Tamira 

About these ads

34 thoughts on “Turahad nuuts geed baih um baihgui!

  1. aay nice….like it, untaj ideh ni ch amarhanl sonsogdoj bna. dasgal hiine geheerl yadraad noir hureed untaad ochih um… eniig yaj zogsoonuu? lol

  2. za turah talaar ih saihan zuil huvaaltsaj bgd chin bayarlalaa. blog.oo shn ehluulj bn. minii asuuh gd bgaa zuil jhn tes ondoo l doo. yu ve geheer bi gadaad hel surah ter dundaa english surah chuluutei yarih chadvar ezemshih talar turshlagaasaa bicheechee gj huseh gesen yum. bi 10n jileesee l english uzlee. getel odoo hunii uuduus haraad neg oligtoihon uguulber ch helj chadahgui tiim l tuvshind bn. ahisan yum bhgui harin ch bur martah handlaga ihtei. yaval heliig neg sain surj avah vee? english sursaar bgd zalhaad bnaa. suraad bgaa murtluu ur dun n medegdehgui yum. turatai adilhan bas l ih tevcheer heregtei bhdaa. esvel bi helnii avyasgui hun yum bolov uu…

    • Hi Tsasan Hun,

      Thanks for reading my blog.

      Minii bodloor chi ooriigoo englisheer yaridag hunuuseer hureeluuleh heregtei. Deerees n englisheer changaar anhan, dund, ahisan shatnii nomnuud sain unshij bai. Bi ch gesen dee USA d 7 jil bolchihood gatsaj yarina, bichihdee durmiin aldaa hiine geed . Hun bolgon ootei. Bitii shantraarai. Gantsaaraa baihdaa hurtel tolind harj changaar oorteigoo yarij uz. Hamgiin chuhal n orchingoo burduuleh heregtei shuu.

      • Okay, bayarlalaa Tamiraahan. Hariult ih hurdan shuurhai bnaa. Goy sanagdaj bn. Tsaashdiin surlaga hudulmurt chin mash ih amjiltiig husyee.

    • Uuchilaarai. Ene asuultand chini bi uuriinxuu xuvi nemriig oruulax gesen umaa. Tolind xarj yarix mash sain. Xervee chamd englisheer yarix orchin burdexgui bol. Deerees ni bbclearningenglish ruu orood worldnews ni sonsoxoor baidag. Tuuniig ni sonsood textiig ni dagaad unsh. Exendee mash xetsuu ted mash xurdan yaridag. Daraa xel chini aayaandaa zugshireed irdeg. Mun gantsaaraa baigaa ued nom changaar unshaad tuunii record xiigeed daraa ni sonsood uz ternees chi uuriinxuu aldaag sain medrene. Xun solgoi xooloigoor duulax yamar baidag tuun shig cham exendee evgui bna. Tegeed yarij baix uedee exnii ued eruusuu durem bitgii bod tegex um bol chi yarij chadaxgui. Ug xolbood xamaagui yari. Xamgiin gol ni chi nuur xagaraad irsenii daraa bux zuil amarxan bolno. Minii bodloor chinii bichgiin xel sain xarin yarij surax l xeregtei um shig bna. Amjilt xusei.

  3. hairtai zaluugaa irehed n goe bolchihson baimaar bainaa, ter maani ih goe zaluu , bi hajuud n myaa haragdahgeed setgeliin daramttai baina. Yadaj bhad umnu n mash turanhai baisan bolhoor baga zereg jin nemchihsen chin hun bur l nemchij geed l, umdnii deeguur jijighen harwn garch ireel nulimsgui uilmaar l boldin bnle

      • minii zaluu 6 sard irnoo boloogui, gehdee irehed n perfected duhchihsun bmaar bna, Zun amraltaara ired yavahdaa jaahan setgel dunduur bh shg sanagdsan :(

      • 165 cm, 52kg orchim bgaa bha, gehdee umnu n umsdug bsan yumnuud bariad l bgaa. Gymd yawj ehleed 21 honojiin, baga zereg shuugdaj ehleed goyo baina aa :). Gehdee gymd her udaan yawah heregtei we? Mgld uwul ih huiten gym gerees hol bolhoor uwliin id huitneer yawj chadahguil bh. Yadaj 11 sar hurtel yawdag yumuu gj bodoj bna

      • Gymd yavahaa zogsooj bolohgui.. Gym gedeg chini surguuli bish tiimuu? hodolgoon hunii bied baingiin heregtei tul gym-tei gymgui, guisen guigeegui, Gadnii nohtsoloos bolj ooriinhoo uurgiig choloolno gedeg bol buruu tiimees odort alhaj, guih, esvel shataar avirah zereg dasgaluudiig hiij baigaarai.

      • aa bas neg ineedtei yum asuuya. Umd umshuur yag 2 hulnii hoorondoh hesgeer bariad ter heseg neeh sonin bomboigood aamer ewgui haragdaad bhin? Enenii uchriig medeh uu. ene bur tom asuudal bolchood bn aa :(

  4. hi, zuvluguu ugch bgad thanks a lot, anh udaa l blog.d ni zojilch bn. bi bur dasgal hhes durgui hureed bdiin, bas gadaadad surdag, gehee uchigduruus ehelj hj ehelsen, jaahan guiheer l tolgoi ergeed dotor muuhai orgiod buuljih geed bdiin, teed mash hurdan alhaj bga, 30n min.r. alhahaar turdag ch, her hurdan ur dun ni medegdeh ve? bas harvin gedes, udahq angiinhantaiga dalai yvna tehsen bikini umsuh geheer yoo bishee, bas guy muy neeh muuhai, bi neeh targan bish ldee, 54kg undur 160 havitsaa bgad bdiin tehsen ch maak umsuj chaddaggui, end tendees ym pul pul geel garaad irne,..untah us uuhiig bas hooloi zohitsuulj chadaj bga, yr ni hoolnii apatite ih buursan, any advice :)

    • Hi Smile,

      Uul n chinii jin undur 2 chini nadtai adilhan l um baina daa. Mini bodloor chi goy , gedes interee changalah bolchihson um baina. Er n bol jin hasaad hereggui. Odoo chi guij chadahgui bol, YEs hurdan alh tegeed gantshan shuluun zam deer ch alhaad baih ch bish joohon uuliin oodoo inter alhdag bol. Tegeed urgeljluuleed, gedesnii tatalt, lunges& squat hiij biee hogjuuldee. (gedes unjaad baidag n het ih gurilan um idsen, shono idsen, udur bolgon hunderch chadahgui baigaa intertei bas holbootoi shuu) Hope it helps.

      Thanks,

      Tamira

      • yag unen shuu, bi nere gurilan ideh yum ih iddeg, undur bur hunderj chaddaggui, bas haayaa haayaa shunu idchihdeg. tgd l gedes unjaad bgaa bololtoi. gurilan ideh yum suutei tsainii unjsan harivan gedes arildag bolov uu? bi 162cm 62 kgtai.

  5. Bi 2 huuhed gargaad denduu targan bolchihood bnoo. Udurjin huuhduudee haraad gertee bdag bolohoor dasgal hiij guih ch tsag garahgui yum. Huuhed gargahaas umnu huurhun ch turanhai ch ohin bsan yumsan. Odoo hen ch harsan huuhed gargasan buduun avgai bolchihood bna. Bi ug ni ih iddeggui, bas yanz buriin yum ideed bdaggui. Ugluu joohon spinach shake hiij ugaad, joohon bj bgaad gants zusem talh iddeg, udur ni jims ene terhen idej bgaad udahgui hooloo hiideg. Nuhriinhuu ajlaasaa irehed ni hooloo idchihsen bj bdag. Oroi ulsuud bval bas tarag uuh ch yum uu, esvel jims ene terhen ideed untdag. Tegsen hirnee yuruusuu turahgui yum. Hudulguun dutagdaad bna gej bodood neg sar yas guriij bgaad dasgal hiisen ch neg ch kilo hasaagui. Buur uram hugaraad suuj bna. Yaamaar ch yum dee. Tegeed net-ees turdaggui shaltgaan unshsan chini thyroid issue-tei ch yum shig sanagdaad bh yum. Turaad hen ch harsan saihan busgui bolmoor bnaaa

    • Hey Tungaa,
      Chi thyroid tissue-tei gedegee yag yaj medej baigaan?
      Biend chini tiim ajiglagdah shinj temdegnuu baina uu? Jishee n: huzuu chini havdah, hundrehed hetsuu, aris chini nemgerch, us chini ih hemjeegeer unah esvel bulchin shormos chini ovdoh zereg? Mnii bodloor ehleed terniigee emchid uzuuleed uz.

      Gymd ochood yamar dasgal hiij baina? 2 doh huuhdee hezrr suuld garagsan be?

      Thanks,

      Tamira

  6. hi Tamiraahan
    bi 167 cm 82kg bi gymd yvaad sar bolj bna neeh ur dun garahgui bga yum shig sanagdaad bna
    uul ni barag odor bolgon yvdag gehdee hongorood shan bolj bga bolovch jin buurdaggui belhuusnii hemjee bagassan gehdee guyaraa eroosoo turku bna bi nileen zuzaan guy shilbetei changa mahtai cellutetei gariin bulchinga bas bagasgamaar bna herwee squat hiivel guy bur changarahuu???

  7. bi yg chamtai adilhan ooriigoo neeh targan gej boddoggui gaigui galbirtai bietei humuus tiim targan gej heldeggui harin odoo bi ooroo bga baidaldaa gutarch ehleed bna… gymd hiideg dasgal gevel 1tsag hurdan alhaj 30minut dugui unaj 1garan gedesnii tatalt 3aar 25 udaa gedesnii daraalsan 3 bulchingiin, tgd shan sungalt hiij bgaad l saun suugaad gerte ordogdoo getel busad gazraara turah geheer changa mahtai bolohoor iluu dutuu dasgal hj chadku bh yum

  8. Sain bna uu!
    Chinii blog uneheer taalagdlaa. Yrdoso neg ashtaihan mongol unshaad uzchih yum oldohgui baisan um. Odort 3 hoollono gj oroi hurtel olson untah hurtel olson geel ideed bur neg control-oo aldchihdag um shig bnaa. Bi bas ehen uye deeree shantrah ged l bosoh geed l baij bna. Chinii blog-iig unshaad uneher uram orood garaad guiheer shiidlee. kkk. Tegeed neg gymd orohleer bambaichaad dasgal hiihees bas ichinguireh umaa hichneen mangar olon bandgaruud bga ch gsnde ng l cholootei hiij ogohguin. tgel neg gertee video uzeed l dagaj hiih um. bas garj guihgej neg sanaa zowoh umaa. Chamd iim ichij zowson zuil bsn uu? Terniigee huwaaltsaach
    -Chinii unench fan boloodohson shu :P

    • Hehe…. yamar huurhiin.

      Hush bi ichilgui yahav, odoo ch hurtel haaya ichdeg tal bii…. Gehdee bi chihendee changaar techno music sonsood l henruu ch harahgui, yarih ch zavgui l dasgalaa hiideg dee. Gymd bi yagaad yavj baigaa ve gedgee sain bod… Zarimdaa bid nar oor humuus haraagui baihad haraad, shoolood baigaa um shig setgegdel tordog.. Gehdee tiim bodol chamd muugaar noloolnuu gehees yamarch ur dungee ogohgui..

      Tiimees daraa chi gymd ochihooroi, oortoo gol anhaarlaa tavi oor negend bish….. Hun nadruu haraad baihaar, bi hugjimuu sonsool, shal oor um bdood aimar daichin torhondoo orchihdog… hench chamaig haraagui um shig oortoo itgeltei hii!

      • hun harlaa ch gesen ter humuus, humuus iluudel jingee hayah gej yavj bgaa gedgiig bugd oilgoj medej bgaa bolohoor ene iim yum gej harahaasaa iluu yamar dasgal hiij bna gej hardag l bh gej bodoj bna, tertei tergui teruugeer targan l humuus ihenh ni bgaa yag adilhan. bi lav yaj dasgal hiij bna ene ni haana ni heregtei yum bol geed haraad dagaad hiideg zarimdaa kkkk, ingeed bodchihvol uurt bas amar bizdee

  9. Sainu ohidoo,
    tamiraa chinii blog ih taalgdlaa. sonirholtoi, hungun helbereer bichsen n humuust ih hurch bn.
    Bi bas l jingiin iluudeltei, terendee sanaa zovj yvdag. Turuu jil barag buten jil gymd yvaad ehleed gaigu bolj baisnaa suuldee hooloo hamaagu ideed hamag hudulmur ugui bolson. Say zun nileen hamaa zambaraagu hoollood buur buduun bolchloo. Er n gertee Zumba fitness bainga hiideg. Ali boloh udurt 30 min hiihiij hicheedeg. hooloo tohiruulj idehiig hicheej ehelj bgaa. Gol n bi huluuruu nileen buduun. Usrelttei Squat hiij ehelj bgaa. gehdee guya yaj bagasgah ve? Ih hatuu mahtai uchir dagsal hiiheer l changaraad ulam buduureed bgaam shig sanagdaad bhiimaa. Gymd yvj bhdaa ih guideg bsan, 40 min hurtel tasraltgu guideg bsan, guih ih durtai, daanch huliin bulchin changaraad bolison. Turahaaraa deeguuree l turaad huluuruu barag ter chigeeree uldchihdeg.Yaval deer ve Tamiraa? :)

    • Hi thank you,

      usrellttei squat zugeer shuu, bas lunges hiigeerei. idgeer dasgaluud n nuruun deeree esvel gardaa hund um urguugui zuvhun uuriinhuu bieer hiij baigaa bolohoor chamaig tegej bulchintai bolgohgui ee.. harin turaana. bi ch gesen tom guytai ohin baisan. Amjilt!

  10. hi yunii tvrvvnd chamd amjilt hvsii chinii bichsen zviliig haraad turah tuluvlguunduu mash irchimteigeer orson bi 170 undur 83 kl targan gehde targan hargddagguin zvgeerel tom bitei hvvhen shig hargddag gej bodood yavdag bailaa gehde chinii bichseniig haraad uuriguu haraad ikh zviliig mederch bi zvgeerel targan gaihai gedgee oilgoj ehelejin urd ni uuriguu zvgeerel gaigui neeh targan bish gej boddog bsan odoo ene bodoloosoo salj bna iimees chinii helsen zuvlguunvvdig dagaj amjiltand hvrnee………….

  11. Hi goe blog bn. Bi 156 cm, 78 kg yaj turah argaaa oldoggui ee oroi 4s hoish idehgui bj neg yum 72kg bolloo. Suugaa ajiltai bolohoor dasgal hiilgui udsaar hamag nuruunii bulchingaa changalchihdag yum bn odoo emnelegt l bulchingaa sullah geed em taria hiilgej hevtej bgaa ni ene. Buh suvilagch emchees avahuulaad bugd jingiin iluudel, hudulguunii dutagdal gene. Bi urd ni 52kg bsan bainga gymd yavdag bsan haanaas aldsanaaa medehgui yum. Suuliin 2 jiliin ur dun. Minii medeh humuus bugd l turahiin gej heldeg amnii unshlagatai. Bi tednii l neg. Amaaraa bol 52 kg hurchihejeee kkkk. Suugaa ajiltai humuust heregtei dasgal yu bn, bas unjsan harvin, helbergui ogzog, buduun guy, shilbenees herhen zugtah veeeeeeeee help me guys……..

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s